Funky Elephant ja 20 vuotta tummaa rytmimusiikkia

the-Coup_2

Funky Elephant
– ja 20 vuotta tummaa rytmimusiikkia

Funky Elephant  -juliste, 1994Elettiin vuotta 1994, kun Sami Mannerheimo, Bruno Maximus ja muut funky-pioneerit kokivat, että Stadissa ammotti tumman rytmimusiikin kohdalla elefantin kokoinen tyhjiö. Millä se täytettäisiin?

Sami Mannerheimo eli DJ Magic Sam pyöritti 90-luvun alussa Etelärannassa sijainneessa, Groovin’ Victor’s -ravintolassa klubeja, vastasi paikan ohjelmasuunnittelusta sekä soitti deejiinä rytmimusiikkia viikonloppuisin kaupungin yössä. Legendaariset Victor’sin illat loivat Helsingin musiikkiskeneen kaivatun vastapainon “stadion-heavyrockin” rinnalle (yeah!). Klubi-iltojen musiikki koostui hyvin laajasta skaalasta yleensä vahvasti funkkaavaa rytmi-, tanssi- ja maailmanmusiikkia ja klubin yleisö oli tästä liekeissä varsinkin kesäisin.

Kun oltiin tultu vuoden 1993 puolelle, Sami päätti ystävineen satsata Victor’sissa uuteen konseptiin. Sahara Club oli Samin pienimuotoinen ensivisiosta klubista, joka toisi lämpöä sekä väriä ja karkottaisi tylsyyden keskeltä kaamosta. Victor’sin seiniä koristivat kuvataiteilija Bruno Maximuksen taideteokset, sisälle roudattiin kuutiokaupalla hiekkaa ja viihtyvyyttä lisäämään hommattiin palmuja, rantatuoleja ja divaaneja. Saharan keidasbaarissa oli myös mahdollisuus bodypaintata itseänsä. Uusi konsepti ei kuitenkaan varsinaisesti lähtenyt lentoon ja viritystä jatkettiin vain parisen viikkoa.Victor’sin klubeista etenkin Cool Sheiksin Acid Jazz Live Club sekä DJ Elukan, Njassan, Teon ja Sami Sallantauksen isännöimä Superbad Soul Clubovat jääneet soimaan rytmikkäästi monen aikalaisen tajuntaan. Victor’sista voi muistaa myös timanttisia ja unohtumattomia rytmimusan livevetoja yhtyeiltä, kuten Heads and Bodies ja Ma Baker’s Soul Factory. Syntyipä näihin liittyen jopa The Cool Sheiksin klassikkolevykin Moovin’ at the Groovin’ Victor’s.1990-luvun alkupuoliskolla Helsingissä tapahtui runsaasti niin analogisen kuin elektronisenkin rytmimusiikin saralla, mutta juuri Groovin Victor’s oli se paikka, jossa varsinaisesti Funky Elephant -festivaalin ensimmäiset askeleet otettiin.

Victor’sin meininki oli silti rikkonut sukkahousuhevareiden kuningasaseman musiikkiskenessä ja Helsingin muu monimuotoinen underground-toiminta vain lisäsi kierroksia klubien muuttuvaan musiikkitarjontaan. Monimuotoisille tapahtumille oli kysyntää ja sille parhaana mittarina toimivat jaloillaan äänestäneet klubbailijat ja diggarit. Sami itse muistelee tätä kaikkea melkoisena virityksenä ja vaikka se ei ollut varsinainen menestys saatikka hitti, peli oli avattu: klubi, joka tarjoaisi musiikin lisäksi kokonaisvaltaisen elämyksen, oli työn alla. Saharaa on kiittäminen myös siitä, että se oli saattanut Samin ja Brunon yhteistyön alkumetreille.

Vuonna 1994 Sami tarttui puhelimeen ja päätti ehdottaa legendaarisen Tavastian heimopäällikölle, Juhani Merimaalle ideaa rytmikkäästi funkkaavasta klubifestarista, joka sijoittuisi kevättalveen. “Mertsi” innostui ideasta ja Sami kävi tuumasta toimeen. Festarille oli siis paikka ja alustavasti ohjelmistokin, mutta nimi uupui vielä. Tarina kertoo, että Sami ja Bruno visioivat nimeä festarille Brunon kellariateljeessa, ja Brunolla välähti: tanssiva elefantti, Funky Elephant. Bruno suunnitteli myös kolme ensimmäistä festarijulistetta ja festarin alkuperäisen ilmeen.

Ensimmäisten Funky Elephant -festareiden markkinoinnissa ei tarvittu erikseen funtsia sosiaalisen median ryhmiä tai newsfeedejä. Sami muisteleekin, että markkinointi oli tuolloin hyvin paljon helpompaa ja perustui yksikertaisesti flyereiden jakoon ja radiomainokseen silloisessa Radio Cityssä. Tarina kertoo myös, että kun julisteisiin lisättiin sponsoreiden logoja, leikkaa ja liimaa tarkoitti aivan toista kuin se nykypäivänä tarkoittaa.

Funky Elephantin nuoruusvuodet Tavastialla

Ensimmäistä Funky Elephantia juhlittiin kevättalvella 1994 Tavastialla keskellä viikkoa ja tapahtuma onnistui positiivisesti. Samilla ja muilla tuonaikaisilla funky-pioneereilla ei ollut varsinaisesti tarkoituksena luoda vuosittaista festaria, joka jatkuisi hamaan tulevaisuuteen, vaan yksinkertaisesti järjestää hyvät bileet niihin soveltuvassa paikassa. Tumman rytmimusiikin tapahtuma upposi yleisöön Helsingissä hyvin, joten festivaali sai jatkoa.

Seuraava konkreettinen askel kohti monimuotoisempaa toimintaa koettiin neljä vuotta myöhemmin, kun festari levittäytyi myös viereiselle Semifinal-klubille ja päälavan lisäksi saatiin käyttöön toinen lava. Näin esimerkiksi tumman rytmimusiikin tulevaisuuden toivoille oli tarjota oma tiivistunnelmainen estradinsa “Semissä”.

Funky Elephant 6 -juliste, 2000

Helsingin saadessa kunnian vuosituhannen vaihteessa toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina tuli myös Sami Mannerheimon kipparoimalle jengille hyvä hetki pysähtyä ja funtsia tulevaa festivaalia ja toiminnan suuntaa. Samalla kaupungin erityistuella Funky Elephant -festivaalilla oli mahdollisuus nostaa taiteellista tasoaan entistä kansainvälisempään suuntaan artistien osalta. Pitkäaikaisia avainhahmoja noina vuosina olivat muun muassa Ippe Kemppainen ja Funky Amigosin puheenjohtajanakin toiminut Erja ”Miss E” Hirvi.

Edellytyksenä oli kuitenkin toiminnan organisoiminen esimerkiksi yhdistykseksi. Niinpä toiminta otti askeleen kohti nykymuotoisena tunnettua toimintaa, kun vuonna 1999 perustettiin Funky Amigos ry, jonka toimintatarkoitukseksi määriteltiin tuolloin tumman rytmimusiikin ja alan artistien aseman edistäminen Suomessa. Myöhemmin mukaan otettiin myös entistä vahvempi painotus kulttuurien moninaisuuden tukemiseen ja suvaitsevaisuuden tukemiseen.


Funky Elephant 6
-festivaalista lähtien Funky Amigos ry muodostuikin tapahtumien varsinaiseksi taustaorganisaatioksi, mikä on tuonut mukanaan monia uusia hahmoja ja mahdollistanut ammattimaisemman tapahtumien tuotannon. Samassa yhteydessä näki myös päivänvalonsa nyt jo omaksi ikonikseen muodostunut Funky  Amigos -logo, joka on legendaarisen Vilunki 3000:n käsialaa.

Sharon Jones

Sharon Jones and The Dap-Kings vauhdissa Tavastialla – legendaariseksi muodostuneella Funky Elephant -keikallaan.

Vuosi 2000 oli käänteentekevä Funky Elephantin historiassa. Se näkyi rohkeutena lähteä kyselemään Roy Ayersin kaltaista legendaa Yhdysvalloista festarin pääesiintyjäksi. Onnistuneet järjestetyt loivat pohjan tulevien vuosien maailmantähtien buukkauksille. Sittemmin festivaalilla onkin nähty iso liuta tumman rytmimusiikin kansainvälisiä huippunimiä ensimmäisillä suomenvierailullaan, kuten Tony Allen (NGA – 2003), Pucho & The Latin Soul Brothers (USA – 2004), Sharon Jones & The Dap-Kings (USA – 2005), Joe Bataan (USA – 2006), The Coup (USA – 2007), Bonobo (UK – 2007/2009; dj/live), The Dynamites feat. Charles Walker (USA – 2008) ja Alice Russell Band (UK – 2009). Jo tämä kertoo siitä, miten Funky Elephant ohjelma on ollut ajan hermolla ja kuinka ulkomaisten pääesiintyjien valinnassa lipunmyynnin maksimoinnin sijasta olennaista on ollut uusien, mielenkiintoisten ja alalle merkittävien artistien esitteleminen suomalaiselle yleisölle. Liian usein siitä on toki saatu taloudellisesti maksaa kalleimman kautta, kun yleisö on näille artisteille täällä herännyt vasta vuosia Funky Elephantin jälkeen. Edelläkävijän rooli ei koskaan ole helppo.

Funky Elephant _kuva-Ossi KajasEnnen kaikkea Funky Elephant on tietysti aina ollut kotimaisen rytmimusiikin juhlaa. Festivaali on vuosien verrella ollut aktiivisesti mukana nostamassa parrasvaloihin ja laajempaan suosioonsa muun muassa sellaisia alan suuruuksia, kuten Paleface, Tuomo, Puppa J, Asa, Jätkäjätkät, Jukka Poika, Eternal Erection, Don Johnson Big Band, The Soul Investigators, Fat Beat Sound System, Nieminen & Litmanen, Dalindèo, Reino & The Rhinos, Aiyekooto & Afrobeat International, The Irrationals, Jo Stance, Petteri Sariola, Felix Zenger, Plutonium 74, The Northern Governors ja Kuningasidea. Vastaavanlainen uusien kykyjen ja syttyvien tähtien sekä ajankohtaisten ilmiöiden esitteleminen jatkuu yhä tänä päivänä Funky Elephantissa.

Festivaali on myös kansainvälisen ja entistä monipuolisemman ohjelman ohella kehittynyt tasaisen varmasti niin yleisön viihtyvyyden ja tapahtumatilojen estetiikan kuin yleisten järjestelyjenkin osalta. Yksi merkkipaalu olivat Funky Elephant 13 ja 14 -festivaalit, jolloin Sami päätti jo siirtyä kokonaan syrjään (ennen paluutaan) ja luovutti puheenjohtajan paikkansakin Joonas Kerviselle vuoden ajaksi. Samaan aikaan festari laajeni tuoreen maanisuuden keskellä peräti viisipäiväiseksi ja levittäytyi uusiin paikkoihin aina mbarista ja ravintola Kuudennesta Linjasta lähtien. Sittemmin tästä orastaneesta suuruudenhulluudesta on hieman palailtu takaisinpäin, mutta esimerkiksi mbarin ilmaistapahtumat ja esiklubit ovat jääneet aktiivisesti mukaan festivaalin tarjontaan. Viime vuosina sisältö on ollut myös aiempaa poikkitaiteellisempaa, mitä myötä mukaan on tullut esimerkiksi elokuvaesityksiä, sirkusohjelmaa ja alati vahvempi panostaminen korkeatasoiseen ruokatarjontaan tapahtumassa.

Tony Allen Funky Elephant 19 -festivaaleilla Helsingissä vuonna 2013
Funky Elephant marssii Circukseen

18-vuoden mittaiselle Tavastian ajalle mahtuu lukuisia upeita muistoja ja keikkoja. Elefantti sai myös erinomaiset juhlat alkuperäisellä areenallaan täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Oli kuitenkin aika jättää hyvästit ja lähteä tutkimaan millaisia uusia polkuja olisi kuljettavaksi. Tavastialla olivat Funky Amigosin näkökulmasta seinät tulleet jo viime vuosina vastaan, mikä rajoitti liikaa festivaalin kehittämistä.

Syksyllä 2012 ja talvella 2013 Funky Amigos ry:n kokouksissa Funky Elephantia suunniteltiin vietettäväksi jopa ulkoilmatapahtumana ja muitakin hyvinkin villejä toimintamalleja ja erilaisia tiloja puntaroitiin mikroskoopin alla tarkkaan. Kuinka ollakaan, Elefantti löysi lopulta uuden kotinsa hyvinkin läheltä vanhoja kotikontujaan eli Helsingin Kampissa sijaitsevasta The Circus -tapahtumakeskuksesta, joten uuteen kotipaikkaan tömistely sujui malliikkasti.

The Circus, loistavan sijaintinsa ja puitteidensa muodossa, näytti kuin tehdyltä Funky Elephantin järjestämispaikaksi. Joonas Kervinen on toiminut Funky Elephant 10 -festivaalista lähtien Funky Amigos ry:ssä monissa erilaisissa rooleissa, mm. tuottajana, taiteellisena johtajana sekä viestinnän ja markkinoinnin konsulttina. Hän oli Samin kanssa vakuuttunut siitä, että The Circus tarjoaisi aivan uusia mahdollisuuksia festivaalin järjestämiseen ja kehittämiseen niiden visioiden pohjalta, mitä oli vuosia luonnosteltu.

Niinpä ennen tämänkertaista juhlavuotta tapahtuma haluttiin viedä uusiin tiloihin jo Funky Elephant 19 -festivaalin myötä, jolloin juhlittiin ensimmäistä kertaa kolmen lavan voimin aiempaa suuremman yleisökapasiteetin sallivissa tiloissa. Järjestelyt eivät ensimmäisellä kerralla olleet vailla haasteita, mutta lopputulos yleisön kannalta ylitti jopa alkuperäiset odotukset ja oli helppo todeta tapahtuman jälkeen, että kyse oli koko historian korkealaatuisimmasta Funky Elephantista.

Matka nykymuotoiseen, poikkitaiteelliseen festarikokokonaisuuteen on ollut pitkä ja vaiherikas. Elefantti on toiminut kuten lastenlaulussakin eli se on ajan mittaan ottanut aina messiinsä kaverin ja kaverin ja tämän kaverin, oli kyse sitten festarin järjestelyjen ympärille kerääntyvistä vapaaehtoisista tai Funky Amigosin pitkäaikaisista avainhahmoista.

Ilman jokaista festarivierasta, talkoolaista tai asialle vihkiytynyttä hallitusta ja näiden yhteenlaskettua voimaa, ei Funky Elephant olisi varmasti näin pitkällä. Sami Mannerheimon visioista on kauan aikaa,  mutta luja usko ja periksiantamattomuus ovat tuottaneet rutosti väriä ja vilskettä arjen keskelle. Nähdään Circuksessa, jatketaan mihin viime vuonna jäätiin ja juhlitaan elefantti seuraavalle kymmenluvulle!

Teksti: Erno ”Funky Ernesto” Launis


Neljä näkökulmaa Funky Elephantin historiaan

Lue, millaisia muistoja Funky Elephant on kirvoittanut muutamilta festarin kypsymistä pitkään seuranneilta alan hahmoilta

Kid_Koala_kuva-Juuso_Partti’Dr. Funkensteinin toteamus ”Free your mind and your ass will follow” on aiheuttanut hämmennystä. Se voidaan myös kääntää päälaelleen: kun sheikkaa bootyy, niin et nyytit heiluu, ei enää jaksa supistella eikä maindaa vaan mieli lähtee lentoon. Mieliemme vapautuksen voi todeta miettiessään, mitä muuta on 20 vuoden aikana jäänyt Funky Elephantista mieleen kuin hymyileviä kasvoja, loistavaa musiikkia ja mielihyvää koko kropassa. Kuten räppäri Rakim aikoinaan jo muotoili: ”Don’t ask me how I did them, I let the rhythm hit ’em!”– Njassa

’Minulle Funky Elephant on kuin naapuri 20 vuoden ajalta. Olen Magic Samin hyvä ja pitkäaikainen ystävä, mistä johtuen Elefantti ja sen elämä ovat seuranneet minua ympäri vuoden. Fiilis on vaihdellut. Toiveikas, innostunut, pettynyt, murtunut, suuttunut, ihmeissään, kyllästynyt, täpinöissä. Iloinen, surullinen, täynnä rakkautta koko maailmaa kohtaan, hämmästynyt. Mutta aina vuoden alusta vähintään huhtikuun alkuun ihan liekeissä ja innoissaan! Loppupeleissä Sami perusti festarin vain yhdestä syystä: hän halusi levittää hyvää fiilistä.’ – Bunuel

 

Boots Riley’Yksi absurdeimmista Funky Elephant -kokemuksistani liittyy ghettofunk/hiphop-yhtye The Coupin ensivierailuun. Se piti sisällään muun muassa yhden bändijäsenen valaistumisen ja kaksi väliinjätettyä lentoa Kaliforniasta, suomalaisen basistin buukkaamisen lyhyellä varoitusajalla korvaajaksi Euroopan kiertueelle, hostimme sekoilun bändin kanssa ympäri Helsingin yötä pitkin viikkoa, holtittomat puhelinkulut hotellihuoneesta rapakon taakse, Boots Rileyn tanssimassa festarin jälkeisenä sunnuntaina Onnelan tanssijakorokkeella ja vaikka mitä mielipuolista. Kaikkien lisäkulujen jälkeen bändille ei jäänytkään muuta kuin hyvät muistot käteen upeasta keikasta. Järjestäjien näkökulmasta tämä kaoottisuus ja hulluus kuvaa festarin tekemistä toisinaan melko osuvasti.’ – Soulll (Joonas Kervinen, Funky Amigos)

’Muistan ikuisesti Funky Elephantista Dalindèon keikan, jolla brittilaulajatar Bajka vieraili. Kyse oli kaikin puolin tripahtavasta keikasta, mitä entisestään korostivat Bajkan silminnähden tummansinisiksi värjäytyneet huulet. Sittemmin selvisi, että neidolle oli toimitettu takahuoneeseen erityistoiveesta tuoreita mustikoita, vaikka olikin vasta alkukevät. Se kaikki oli jollain friikahtavalla tavalla tavalla juurevaa ja sensuellia, mikä kuvaa ja kiteyttää erinomaisesti festarin hengen ja fiiliksen.’ – Puppa J


Kuvia vuosien varrelta: